Katosi minulta kellaribaari,
sen raiskaava ilmapiiri,
kusen turvottama lastulevy,
huono huumorimusiikki,
ja vihreä huopainen kangas,
jolla pallojen luiden massa,
umpiluiden massa,
vetää toisiaan puoleensa

Ja pimut tulee pakkasesta,
ne tulee käydäkseen kusella vaan
Ja ne sihisten kiroaa sitä,
kun siitäkin rahastetaan

Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden takia elettiin,
joiden takia kai koskaan en tottunut kaupunkiin

Väheni minulta luontoni kesti
kahdesti viikossa
sen enempää anelematta,
kokovartalopuudutuksen
Ja se kesti sen matalan katon
ja maiseman niukkuuden
tarpeeksi sieläkö vielä vai
vieläkö ketäisin sen

Ja pimut tulee pakkasesta,
ne tulee käydäkseen kusella vaan
Ja ne sihisten kiroaa sitä,
kun siitäkin rahastetaan

Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden ihanuus huipentui,
kun puoliväkisin vosuista hikisen liivin ui
Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden takia elettiin,
joiden takia kai koskaan en tottunut kaupunkiin