Jotakin on kuihtunut melkein nukahtaa, jos katsoo liian kaukaa se saavuttaa Yksin ei voi muutakaan ne antaa ymmärtää, ettei sekään riitä, en vielä kiitä Jotenkin se katkaisee, jatkuu edelleen ja sen siirrän pois, vaikka sanottavaa Alla kauniin pisaran jostain lähtenyt muttei perille saapunut koskaan
Silloin saa toivoa taas saa hukuttaa kasvonsa tyynyyn, painaa hetket puhtauteen Silloin saa uinua vaan voi sulkeutua hetkeksi tyynyyn, nähdä yksin valkeuteen
On annettava muutakin jos aikoo ymmärtää, ettei keneenkään saa liikaa luottaa Silti mielen halkaisee, jatkuu edelleen ja hahmot saapuu vielä kuiskaten
Silloin saa toivoa taas, saa hukuttaa kasvonsa tyynyyn painaa hetket puhtauteen Silloin saa uinua vaan, voi sulkeutua hetkeksi tyynyyn nähdä yksin valkeuteen