MinÀ kirjoitan sinulle nyt Kun olen nÀhnyt vÀhÀn selvemmin viimein Kun tulivuorella Amelian kanttiinan ovella HÀivÀhti eilisen haamu
Sill' oli taivasta sinisemmÀt silmÀt Sill' oli hiuksissaan myrskyinen tuuli Se joi kahvinsa pullosta Seutulan kentÀn kamaralla Yölennon alla
Tuo pölyisen albumin aave Tuo taivahan tuulten tuoma Ja huomautus kirjassa viivalla rennolla: Kadonnut lennolla
SinÀ teit noita kulkijan töitÀ Nukuit yösi kai Fairchildin alla Olit hengissÀ vain noilla villeillÀ mailla Jotka kantavat taivaansa aina
Niin kuin mainari, pilvien kuiluissa kuljit Kuin etsien vapauden suonta Ja minÀ juontasi setvin nÀillÀ aavikkoteillÀ Joilla tuuli kÀy toisella lailla
Nyt kuva on lopulta kirkas Kuin taivaalla haihtuva juova Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla: Kadonnut lennolla
SinÀ palaisit ehkÀ jos voisit, Mutta sielusi ois muualla aina Kun Lockheed-Electra kÀy ryskyen yössÀ EivÀt lupaukset liikoja paina
Mutta kuva on lopulta kirkas Kuin taivaalla haihtuva juova Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla: Kadonnut lennolla